Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä toteutti vuoden 2021 alusta muutoksen itseohjautuvaksi tiimiorganisaatioksi. Tiimiorganisaatiota oli valmisteltu edellisen vuoden ajan, ja henkilökunta oli osallistunut monin eri tavoin tulevan organisaation suunnitteluun. Jokaisen työntekijän kanssa käytiin läpi tulevat muutokset omaan työhön. Henkilökunnalle järjestettiin lähi- ja verkkokoulutusta itseohjautuvan tiimiorganisaation toiminnasta, ja tuleville tiimeille järjestettiin tiimivalmennusta ennen tiimiorganisaatioon siirtymistä. Valmistelusta huolimatta kysymysten, ihmettelyn, pohdinnan ja keskustelun tarve ja määrä yllätti. Huolellakin suunniteltu organisaatiomuutos on aina hyppy tuntemattomaan.
Tätä taustaa vasten Oikeus uudistua -hankkeemme toteutti tiiminvetäjille valmennusta. Tehtävät, vastuut ja valtaoikeudet herättivät paljon kysymyksiä. Organisaatiossamme tiimi valitsee keskuudestaan tiiminvetäjän sovituksi ajaksi kerrallaan eikä tiiminvetäjä ole esihenkilöasemassa. Valmennuksen keskiössä olivat tiiminvetäjän roolin selkiyttäminen ja yhteisen ymmärryksen luominen siitä, miten tiimin toimintaa koordinoidaan.
Tiiminvetäjien valmennukset toimivat myös vertaisoppimisen mahdollistajana. Tiiminvetäjillä oli fasilitoitu mahdollisuus keskustella siitä, kuinka eri tiimeissä toimitaan sekä pohtia yhdessä ratkaisuja ja oppia toisiltaan. Tiiminvetäjille tuli vääjäämättä uudessa toimintamallissa vastaan tilanteita, joihin he eivät olleet aikaisemmin törmänneet eikä valmista vastausta edes välttämättä ollut olemassa. Kun asioista yhteisesti keskustellaan, on varsin todennäköistä, että joku toinen on jo keksinyt ratkaisun ongelmaan tai että se löydetään yhteisesti.
Itseohjautuvuus vai yhteisöohjautuvuus?
Ensimmäisen tiimiorganisaation toimintavuoden aikana organisaatiossa pohdittiin itseohjautuvuutta ja mitä sillä tarkoitetaan ja mitä sen avulla haluttiin saavuttaa. Itseohjautuvuutta ei ole vain yhtä mallia vaan itseohjautuvuus kasvaa asteittain, etenkin valmentavan johtamisen myötä. Itseohjautuvuuden kokemus lisää tutkimusten mukaan työn imua ja vähentää stressiä sekä työuupumuksen oireita. Omaan työhön liittyvät vaikuttamis- ja kehittämismahdollisuudet toimivat sisäisen motivaation lähteinä.
Itseohjautuvuus saatetaan kuitenkin ymmärtää kapeasti yksilön taitona tai yksilöön kohdistuvana työelämävaatimuksena, mikä puolestaan vahvistaa uskomusta, että työelämässä pärjäävät vain itseohjautuvat tyypit. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan ole autuaaksi tekevä ilmiö. Itseohjautuvuusvaade voi olla jopa kuormitustekijä, mikäli odotukset ovat liian korkeat suhteessa omaan itseohjautuvuuden asteeseen. Työyhteisön kannalta taas on ongelmallista, jos itseohjautuminen sallii itsenäisen päätöksenteon kapeasti yksilönäkökulmasta. Valitut toimenpiteet saattavat olla osaoptimoituja yksilön tai yhden tiimin hyödyksi eivätkä edistä koko organisaation tavoitteita.
Itseorganisoituvien organisaatioiden ja itseohjautuvien tiimien yhteydessä ja rinnalla on alettu puhua yhteisöohjautuvuudesta. Yhteisöohjautuvuus on käsitteenä lähellä jaettua johtajuutta, mutta kuvastaa paremmin yhteistyön ja yhteisen suunnan merkitystä koko työyhteisön kannalta. Yhteisöohjautuvuus viittaa organisaation ei-hierarkkiseen toimintamalliin, jossa on jaetut käytännöt ja yhteiset pelisäännöt. Ensimmäisen tiimiorganisaation toimintavuoden jälkeen päädyimme siihen, että yhteisöohjautuvuus kuvaa paremmin organisaatiomme tavoitetilaa. Itseohjautuvuus toki kulkee rinnalla kohti yhteisöohjautuvuutta.
Toisen hankevuoden painopisteeksi muodostui yhteisöohjautuvuuden edistäminen tiimiorganisaatiossamme. Työ koordinoidaan ja organisoidaan yhdessä, ja johtajuus jaetaan tiimiläisten kesken. Itseohjautuvuutta tuetaan lisäämällä työntekijöiden valtaa ja vastuuta sopivassa suhteessa. Itseohjautuvuus ja yhteisöohjautuvuus kasvavat asteittain, kun lisätään niiden asioiden määrää, joista työntekijä ja tiimi saavat itsenäisesti päättää.
Muutoksessa keskeisinä vetureina toimivat organisaation tavoitteet ja päämäärä. Yhteisöohjautuvan tiimin jäsenet rakentavat yhteiset tavoitteet ja yhdessä toimimisen merkitys korostuu. Yhdessä kehittämisen ja jaetun johtamisen vahvistaminen edistää osaltaan sisäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antaa mahdollisuuden yhdessä oppimiseen. Tiimi onnistuu, kun sen jäsenet antavat oman panoksensa yhteisen tavoitteen eteen. Onnistuminen edellyttää, että toimitaan hyvässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.
Ryhmän tulee saada ratkaista itse, miten se organisoituu ja miten se työskentelee. Onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja vuorovaikutusta toistensa kanssa. Ensin opetellaan toimimaan yhteisöohjautuvasti oman kotitiimin sisällä ja sen jälkeen opetellaan koordinoimaan koko organisaation yhteistä työtä. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen pohdintaa on herättänyt myös tiimien toimiva kokoonpano asiakaslähtöisyyden kannalta sekä tiimien välisen yhteistoiminnan rakentaminen ja sen koordinoiminen yhteistyössä.
Organisaation läpileikkaavat tiimit ovat toimineet tiimiorganisaatiossamme alusta lähtien tiimien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyö, yhdessä oppiminen ja asiakaslähtöinen laadukas toiminta ovat organisaation menestyksen kulmakiviä. Yhteistyön tulee ulottua työntekijöiden ja tiimien keskinäiseen tekemiseen, johdon ja henkilöstön yhteistyöhön sekä organisaation ja sen sidosryhmien yhteistyöhön.
Tiimiorganisaation johtamisessa korostuvat valmentava ja itseohjautuvuutta tukeva johtamistapa. Valmentava johtaminen tukee oppimista ja jatkuvaa kehittymistä sekä edesauttaa tiimin tuloksellisuutta. Yksi suurimmista itseohjautuvuuden hyödyistä tulee siitä, että luottamus ja vastuun antaminen motivoivat. Olemme tyytyväisempiä, kun saamme tehdä asiat omalla tavallamme. Lue lisää pohdintaa aiheesta blogistamme yhteisöohjautuvuus ja sen johtaminen (LinkedIn).
Työelämä muuttuu jatkuvasti. Pandemia muutti suhtautumista etätyöhön nopeammin kuin uskoimmekaan. Teknologinen murros muuttaa työskentelytapojamme. Tämän päivän työelämässä meiltä odotetaan reflektiokykyä, joustavuutta, omistautumista, itsetuntemusta, sosiaalisuutta, itseohjautuvuutta, vuorovaikutustaitoja ja innovatiivisuutta. Nämä taidot tarvitsevat kukoistaakseen luottamuksen tunteen ja turvallisen ilmapiirin. Tarve turvallisuuden kokemiseen jopa lisäänny, kun teemme yhteistyötä toisten kanssa ja työskentelemme itseohjautuvasti. Siksi turvallisen ilmapiirin ja terveen organisaatiokulttuurin luomiseen on tärkeä kiinnittää huomiota organisaation menestymisen näkökulmasta. Lue lisää aiheesta blogistamme Psykologinen turva ja turvattomuus työpaikoilla (LinkedIn).
Osana hanketta Leea Kantelus toteutti hankeverkostolle Tiimimäisesti toimivan organisaation johtaminen -webinaarisarjan teemoilla:
- Itseohjautuvuuden johtaminen
- Yhteisö- ja tiimiohjautuvuuden johtaminen
- Vuorovaikutuskulttuurin johtaminen
- Psykologisen turvallisuuden johtaminen
Hyödynsimme näitä teemoja, webinaareja ja niiden tallenteita luonnollisesti myös oman organisaatiomme sisäisissä valmennuksissa. Organisaation muuttuminen yhteisöohjautuvaksi on matka, joka edellyttää järjestelmällistä ja pitkäjänteistä työtä sekä yhteistyötä ja dialogia.
Leea Kantelus
Anna-Leena Rantala
Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä