Close
Moderni oppimistila.

Haussa turvallinen ja toimiva oppimisympäristö

”Jos oppimisympäristö ei anna mahdollisuutta kokeilla tapoja toimia toisin, myöskään toimintakulttuuri ei voi kehittyä.”

Koulusta kampukseen

Koulujen tilasuunnittelu on kokenut huiman murroksen viime vuosikymmeninä. Uusia kouluja rakennettaessa halutaan päästä eroon luokkahuoneajattelusta ja rakentaa moniin eri toimintoihin muuntautuvia oppimisen ympäristöjä. Juuri muunneltavuus on avainsana, jota kuulee kaikkien koulun toimijoiden suusta. Toinen ajatusmalli liittyy enemmän koulun toimintaan suhteessa ympäröivään maailmaan; koulu olisi eräänlainen oppimiskeskus, kampus, joka toimii synergiassa alueen yritysten ja toisten oppilaitosten kanssa.

Kysyvä ei tieltä eksy

Pedagogisen johtamisen käsikirja –hanketyöryhmä teetti huhtikuussa Turun ammatti-instituutin johtoryhmällä kyselyn, jolla haettiin raameja pedagogisen johtamisen käsitteelle ja sille, mitä se tarkoittaa kampusympäristössä. Kyselyssä ja sitä seuranneessa keskustelussa tilaratkaisuja koskevat kysymykset nousivat vahvasti esille. Toivotaan oppimisympäristöjä, joissa alakohtaisen toiminnan lisäksi voidaan vaivatta opiskella yhteistyössä eri koulutusalojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken. Tätä toivovat myös opiskelijat heille teetetyssä kyselyssä. Opiskelijat ovat kiinnostuneita tutustumaan myös muihin aloihin ja ammatteihin. Opiskelijoilta tuli hyvin käytännöllisiä ja konkreettisia toiveita, kuten toimiva tilanvarausjärjestelmä, viihtyisät liikunta- ja taukotilat, ja toisaalta myös toivottiin rauhallisia opiskelutiloja kuten kirjastoa.

Mistä on hyvä koulu tehty?

Hyvän koulurakennuksen kriteerit ovat pitkälti samoja kuin ihmisten elämiseen ja oleskeluun tarkoitetuissa rakennuksissa ylipäätään. Kouluun pitää olla mukava tulla, viihtyisyys on oppimisen kannalta oleellisen tärkeää. Pitää olla tilaa, valoa, lämpöä, rauhaa. Kuulostaa itsestään selvyydeltä, mutta ei sitä aina ollenkaan ole. Kuinka monella meistä onkaan kokemusta liian kylmistä tai kuumista luokkatiloista, ruuhkasta käytävillä, huonosta valaistuksesta, kolinasta ja hälinästä.

Jokaiselle toimijalle pitää löytyä paikka, jossa hän kokee voivansa rauhassa opiskella tai työskennellä. Tässä palataan tilojen muunneltavuuteen. Isoja avonaisia tiloja tarvitaan, mutta niitä pitää voida jakaa pienempiin tiloihin. Akustisilla kalusteilla ja seinäkkeillä voidaan jo nyt luoda rauhallisia tiloja. Tulevaisuudessa tilat ehkä ovat ns. älytiloja, joissa jopa seiniä ja lattioita voidaan digitaalisesti säätää tarpeeseen sopiviksi, valaistuksen määrästä ja värisävystä puhumattakaan.

Säästetäänkö oikeassa paikassa?

Ammattitaitojen opettaminen tapahtuu pääasiassa erilaisissa työsaleissa. Niissä olisi erityisen tärkeää kiinnittää huomiota akustiikkaan ja valaistukseen. On päivän selvää, että oppiminen kärsii, jos ei kunnolla kuule tai näe, ja tässä erot yksilöiden välillä on suuret sekä nuorilla että aikuisilla. Hienoimmillakaan laitteilla ja välineillä ei opi, jos olosuhteet opiskelulle ovat huonot.

Koulujen suunnittelijoilla riittää haasteita, mutta käyttäjien kuunteleminen olisi tässä erittäin tärkeää. Raha ratkaisee, mutta aina käyttäjien toiveet eivät ole pitkällä tähtäimellä niitä kalleimpia. Niiden kuuntelematta jättäminen voi tulla kalliiksi.

Toimintakulttuuri + oppimisympäristö

Koulua uudistetaan kehittämällä sekä toimintakulttuuria että oppimisympäristöä yhdessä. Ihan aluksi pitää tunnistaa uudistamisen tarpeet. Tulevat käyttäjät ja sidosryhmät otetaan prosessiin mukaan jo tässä vaiheessa. Uusia tiloja rakennettaessa prosessi etenee seuraavien vaiheiden kautta: tarveselvitys – hankesuunnittelu – toteutussuunnittelu – rakentamisvaihe – käyttöönotto. Kun kehittäminen on osana rakennushanketta, käyttäjät ja sidosryhmät osallistuvat kaikkiin näihin vaiheisiin.

Kehittämistyön vaiheet

Kehittämistyössä rakentamisprosessin em. vaiheita vastaavat seuraavat viisi vaihetta. Tarveselvitysvaiheessa selvitetään tahtotila, pedagoginen visio. Sen perusteella luodaan pedagoginen suunnitelma, josta seuraa oppimisympäristökonsepti. Tämän jälkeen edetään hankesuunnitteluvaiheeseen, jonka aikana on hyödyllistä toteuttaa oppimisympäristön mallintaminen ja testaus sekä niitä seuraava arviointi. Toteutussuunnitteluvaiheessa suunnitellaan sisäympäristö. Ennen käyttöönottoa sovitaan vielä toimintatavat ja pelisäännöt.

Toimintakulttuuri edellä

Oppilaitoksen toimintakulttuuri on kuin koneisto, jota pyörittävät ohjausjärjestelmä, opettajuus, johtajuus ja oppimisympäristö. Kehitys pysähtyy, jos joku rattaista jumittaa. Näiden osatekijöiden pitäisi pyöriä samassa tahdissa toisiaan tukien ja eteenpäin työntäen. Perinteinen luokkatilaopetus helposti lokeroi oppimistilanteet ja johtaa opettajakeskeisyyteen. Jos toimintakulttuuria halutaan kehittää siihen suuntaan, että keskiössä ovat oppijat ja vaikkapa monialaiset tiimit, myös oppimisympäristön pitää tukea tätä tavoitetta.

Torilla tavataan

Luokkatiloista siirryttäisiin opetus- tai oppimistiloihin, jotka voidaan pedagogisin perustein jakaa avoimen, intensiivisen ja hiljaisen työn alueiksi. Avoimen työn alueita ovat mm. uusiin oppilaitoksiin lähes poikkeuksetta rakennetut keskustorit ja monitoimitilat. Toreja ja muita avoimia tiloja tarvitaan mm. oppimistehtävän jakamis- ja esittämisvaiheessa, jolloin koolla on usein koko ryhmä tai ryhmiä. Intensiivisen työn aluetta tarvitaan tehtävästä keskustelemiseen, tutkimiseen, ideoimiseen. Hiljaisen työn aluetta tarvitaan mm. tehtävän työstämiseen, toteuttamiseen, ratkaisemiseen, pohdintaan. Arviointi voi tapahtua joko hiljaisen työn tilassa tai yhteisesti avoimessa tilassa arviointimenetelmistä riippuen. Tilojen riittävyys on aina oma haasteensa, ja siksi avoimet tilat usein jaetaan erilaisilla seinäkkeillä ja muilla muunneltavilla kalusteratkaisuilla intensiivisen ja hiljaisen työn alueisiin.

Hallinnollisin perustein tilat voidaan myös jakaa erilaisiin vyöhykkeisiin: julkinen (kaikille avoin alue) – puolijulkinen (avoin ulkopuolisille tarvittaessa) – puoliyksityinen (vain koulun käyttäjät) – yksityinen (kulku rajoitettu). Fyysisten tilojen suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon ihmisten liikkuminen niissä. Mitään pullonkauloja ei saisi syntyä, ja turvallisuus ja työrauha kaikissa tiloissa olisi turvattava.

Pääasiallinen lähdemateriaali: Koulusta oppimisen ympäristöksi (Marko Kuuskorpi, Julianna Nevari).

Kirjoittaja:

Tiina Kielo
lehtori
tiina.kielo@edu.turku.fi

© 2022 Tulevaisuuden johtaminen